Nyt on kulunut tasan viikko siita kun lahdin matkaan. Koska tanaan ei ole tapahtunut mitaan erikoista (sataa…) kayn tassa nyt lapi vaikutelmia ja ajatuksia eri maista.
Italia on helppo kohde aloittaa ja turistipalvelut toimivat hyvin. Englantia puhuu melkein jokainen ainakin jotenkuten. Huonona puolena on sitten se kalleus. Junamatka Milano – Ljubljana valilla maksoi melkein 50 euroa, kun taalla hinta on noin puolet halvempi samalta matkalta. Tietysti laadussa on pieni ero…
Slovenia oli mukava, vaikkakin pieni maa, jossa kylla riittaa tekemista. Itavalta-Unkarin perinto nakyy ja maa on kuin Itavalta pienoiskoossa. Taalla maistoin ensimmaisen (ja tahan mennessa parhaan burekkini). Hintataso on hieman Suomea alhaisempi. Bensan hinta taalla oli tosin halvin nakemani.
Kroatia on todellakin ”uusi” Kreikka tai Kanaria. Hotelleja nousee kuin sienia sateella ja suurin osa rannasta Splitista etelaan on niiden tayttamia, joka on tietysti hieman surullista. Kroatian hintaso vaihtelee todella paljon, turistikohteissa melko kallista. Taytyy paasta viela uudestaan vahan hiljaisempaan paikkaan kuin Split. Semmoiseen missa 90% vastaantulijoista ei puhu amerikanenglantia.
Bosnia ja Hertsegovinasta olen pitanyt tahan mennessa eriten. Hintataso on halpa (pihi kun olen), kulttuuri mielenkiintoisella tavalla erilainen kuin aikaisemmissa maissa. Maisemat ovat upeita ja ihmiset ystavallisia. Suurin osa ihmisista ei puhu englantia, mutta ne jotka puhuvat osaavat sita hyvin. Miinuspuolena voisi mainita Sarajevon huonon ilmanlaadun (ja saan, vaikkei siihen voikkaan vaikuttaa).
Paatin hieman muuttaa suunnitelmiani ja lahtea jo huomenna kohti Montenegroa. Kylman sateen ja savusumun jalkeen on hyva paasta rannikolle ja nauttia auringosta. Toivottavasti saa on hyva… Voitte tsekata hieman levaperaisen suunnitelmani oikealta linkista ”kartta”.