Virallisesti 18 miljoonan asukkaan paakaupunki Kairo ei ole mikaan tuppukyla. Afrikan ja Lahi-idan suurimmassa kaupungissa riittaa nahtavaa ja koettavaa enemman kuin tarpeeksi.
Mukavan seitseman tunnin bussimatkan jalkeen saavuin silti suht freesina yhdelle Kairon bussiasemista. Taksikusettaminen alkoi heti, mutta tiukan tinkimisen jalkeen sain hinnan sentaan kohtuulliselle tasolle. Paras keino olisi selvittaa hinta etukateen, valita taksi ja istua takapenkille ilmoittaen vain kohteen sen kummempia jutustelematta. Niin paikalliset ainakin tekevat. Paikan paalla sitten maksaa sen kohtuuhinnan ja jos tulee jotain urputusta niin kavelee vain pois.
Noh nyt en kuitenkaan nain tehnyt, koska en ollut varma hinnasta. Kaskin taksia ajamaan keskustaan, Talaat Harb nimiselle kadulle. Harb on keskustan suuri kauppakatu, jonka varrella on useita halpoja hotelleja. En kuitenkaan tiennyt minka hotellin valitsisin, LP:n valintoihin en enaa luota. Onnekseni joku paikallinen rehellinen(!) tyyppi tuli juttelemaan ja vei minut ystaviensa hotellille (Sultan Hotel). Yleensa tyyppi perii hotellilta maksun tasta palveluksesta, joka nakyy sitten hinnassa. Nain ei kaynyt talla kertaa, vaan maksoin seinallekin kirjoitetun 20 puntaa (n. 2,5 euroa) yo. Varmaan yksi halvimmista yopymispaikoista, mutta puitteetkin ovat sitten karut. 1800-luvun lopulla rakennetut pariisilaistyyliset talot ovat olleet remonttikunnossa vuosia ja minunkin yopymistaloni hissi polyttynyt alimmassa kerroksessa ainakin muutamia vuosikymmenia. Sijainti on ihan hyva, basaarin varrella autoliikenteen melun ulottumattomissa. Silti oisin on aika kova meteli.
Huonosti nukutun yon jalkeen (kiitos aamuyolla pakkaavien japanilaisten) paatin omistaa alkupaivan egyptilaiselle museolle. Matkan varrella oli monta kusettajaa taas, jotka mm. vaittivat etta museo on kiinni ja pyysivat mukaan jonnekin viettamaan aikaa. No eipa ollut kiinni. Esineita oli lievasti sanottuna helvetin paljon. Vaikka kaytin aikaa noin kaksi tuntia, pallistelyni oli aika pintapuolista. Museon mielenkiintoisinta antia oli Akhenatenin huone, Sinuhe Egyptilaisen keskeinen faarao. Akhenaten yritti muuttaa Egyptin uskontoa monoteistiseksi kieltamalla muut jumalat, muutti hovinsa kanssa varta vasten rakennuttamaansa kaupunkiin ja muutenkin oli aika erikoinen tapaus. Suosittelen Sinuhen lukemista kylla kaikille, erinomainen kirja. Muita jannia juttuja olivat karmivat muumiot seka tietenkin Tutankhamonin aarre.
Koska paiva oli vasta puolillaan, paatin painua viela vanhaan Kairoon. Vanha Kairo (vanha nimi Babylon) oli ennen islamin tuloa kaupungin keskus. Nykyaan alueella asuu paljon koptikristittyja ja siella on muutamia kirkkoja. Paikan paalle oli helppo menna katevalla metrolla, vaikka opasteet olisivat voineet olla asemilla selveampiakin. Koptimuseo oli ihan kelpo, tuli tamakin kristinuskon suuntaus tutuksi. Kirkot olivat myos ihan mielenkiintoisia, erilaisia kuin missaan aikaisemmassa maassa. Hautasmaa oli tunnelmallinen paikka isoine hautaholveineen ja enkelipatsaineen.
Illalla keskustassa kavellessa minulle tuli juttelemaan Wael-niminen herra, joka halusi harjoitella englanninkielentaitoaan. Juteltiin jotain ja mentiin teelle. Kaveri tarjoutui esittelemaan islamilaista Kairoa huomenna hoitaen kaiken niin ettei minulta nyhdeta ylihintaa ja opastaen bussien yms. kanssa. Bussit taalla ovat niin epamaaraisia, ettei niista kukaan muu kuin paikallinen ota selvaa. Vaivanpalkaksi halusi vain itse paattamani pienen tipin. Paatin ottaa tarjouksen vastaan ja sovimme tapaavamme seuraavana paivana.
Aamulla venailin tapaamispaikassa puoli tuntia kunnes kyllastyin ja lahdin kiertelemaan kaupunkia. Egyptilaisilla on hieman eri kasitys siita kuinka tarkkaan paikan paalla ollaan. Hetken paasta han kuitenkin soitti minulle ja tapasimme kahvilassa. Selvisi etta Wael tyoskentelee oppaana egyptilaisessa museossa, mutta tanaan oli hanen vapaapaivansa. Lahdimme matkaan taksilla.
Kiersimme kolme moskeijaa, joiden nimia en kylla muista. Ensimmaisessa oli yksi Muhammedin lapsenlapsien haudoista, naispuolinen henkilo oli kyseessa. Lapsia (ja vaimoja) Muhammedilla kylla naytti riittavan, kun sukupuuta katselin. Ilmeisesti sukulinja on viela elossa Saudeissa. Seuraava moskeija oli Sultan Hassan. Valtava rakennus on yksi suurimmista Egyptissa ja olihan se vaikuttava. Sain myos lisatietoa moskeijaetiketista oppaaltani.
Seuraavaksi otimme bussin hieman syrjaisempaan moskeijaan. Bussi kulki hautausmaan lapi, mutta tama hautausmaa oli erilainen kuin mikaan aikaisemmin nakemani. Hautausmaalla kulki autoteita ristiin rastiin ja kaikki tienreunassa oli kylkikyljessa rakennuksia. Nama rakennukset eivat ole kuitenkaan elaville. Hautakammiot ovat usein yhden perheen omistuksessa, ja perheenjasenet sitten haudataan jonnekin maan alle. Aika karmiva paikka paivallakin, kadut olivat ihan autiot. Yolla kuulemma voi olla vaarallinen.
Viimeinen moskeija oli hieman pienempi, mutta kaunis sekin. Paikalla oli Saladinin vaimon seka eraan islamilaisen koulukunnan perustajan hauta. (joka kuoli muun koulukunnan fanaatikkojen kasissa). Moskeijan puinen katto oli aika hieno. Kaytiin syomassa ja juomassa teet tyypin kotona. Jotain siina rupateltiin ja selvisi Wael kuulemma haluaa eurooppalaisen tyttoystavan. Toivotin menestysta naisen metsastykseen, mutta epailen hiukan onnistumista, vaikka mukava heppu onkin… Ilmeisesti monella miehella on sama haave.
Illalla mentiin viela jonnekin ihme vuorelle, josta oli hienot nakymat Kairon ylitse. Vaikkakin saasteiset. Kaytiin Waelin enon (vai sedan?) liikkeessa. Ostin sielta muutamalla eurolla aidon nahkalompakon, sain ystavahintaan. Paiva oli ollut pitka ja jatin hyvastit oppaalleni (ja ystavalleni) ja pomppasin bussiin. Wael tarjoutui toimimaan hintatarkastimena, voin soittaa aina kun olen ostamassa jotain. Olin kylla tyytyvainen palveluun, han vei minut paikkoihin joita matkaoppaassa ei edes mainita ja todennakoisesti selvisin paivasta paljon halvemmalla kuin itsekseni. Kusetusvapaata toimintaa, peukut hanelle! 🙂
Taalla on tulossa huomenna isot vaalit, saa nahda tapahtuuko mitaan isompaa. Ajattelin kuitenkin menna katsastamaan pyramidit, sen verran olen jo niita pantannut.
EDIT: Levytila loppui nakojaan nettisivuista, kuvat tulee joskus, yritan saataa jotain.
EDIT2: Sivutilani yllapitaja (viuhka.fi) ystavallisesti tuplasi levytilani, iso kiitos heille. 🙂 Nettiyhteys taalla on aika hidas, joten saatte viela silti odottaa lisaa. 😛
Vähän saasteisen näköistä kyllä ainaki tossa maisemakuvassa, mutta muute kyllä aika erilaisen olonen kulttuuri ku mihin oon ite törmänny:D mahtaa olla jännää:P