Sharm El Sheikh, tuo pakettimatkaajien paratiisi. Tarkoituksena oli tavata tuttujeni hotellin edessa ja olinkin hieman lennon laskeutumisen jalkeen paikanpaalla. Huonoksi onnekseni Finnmatkojen logistiikka kusee ja Teo seka Mika joutuivat venaamaan lentokentalla ja bussissa lahes kolme tuntia.
Oli pitkasta aikaa mukava tavata suomalaisia tuttuja, ei tarvinnut enaa mitaan tutustumisrituaalia tehda. Sain hotellista ekstrabedin suht edullisesti (20 dollaria yo) ja saapumissahellyksen jalkeen oli aika tehda jotain. Otimme taksin Naama Bayhin (nimi on enne). Heti ekaksi huomasin etta taksit ovat aikamoisia kusettajia, ilman kovaa tinkimista ei saa oikeaa hintaa. Jos taas kayttaa mittaria, taksit vetavat joskus jotain ihme reitteja, jollei nimenomaan opasta oikeaan suuntaan.
Naama on turisteille rakennettu alue, jossa ei paikallisia asu juuri yhtaan. Ja se nakyy hinnoissa, jotka ovat kovat. Syotiin silti (hyvaa) kiinalaista ruokaa ja rentouduttiin shiishan (muualla arabimaassa se nargili) aaressa. Paiva oli ollut kaikille pitka, joten mentiin suht aikaisin takaisin hotelliin ja nukkumaan.
Aamupala oli vaihteeksi hyva, vaikkei kovin egyptilainen. En valita, hyva etta viimein saa jotain hyvaa aamuisinkin. Rentouduimme altaalla, kavimme rannalla (ilmainen, mutta ei kovin hyva… korallit olivat tosin hienoja ja kalojakin naki) ja teimme parhaamme olla tekematta mitaan. Lahdimme viela Old Marketin alueelle, jossa oli jo hieman egyptilaisempaa, vaikka hinnat oli edelleen pilvissa. Hotellille iltaa viettamaan. Yhdentoista aikaan paatimme lahtea katsastamaan jotain klubia ja ei muuta kuin suunta kohti Naamaa.
Paatimme menna suurimpaan ja tunnetuimpaan klubiin, Paschaan. Sisaanpaasy maksoi 12 euroa(!). Ihme kylla minakin paasin sisaan reissaajalookillani, ilmeisesti keskella viikkoa ei pukukoodi ole kovin tiukka. Puitteet oli hienot, mutta juomien hinnat oli Suomen tasoa. Tanssilattia tayttyi illan mittaan ja keskiviikoksi klubilla oli aika kova meno.
Paatin lahtea kahden yon jalkeen, koska tunsin nahneeni ihan tarpeeksi. Sharm ei (mielestani) tarjoa mitaan ihmeellista, mutta jos aurinkoa etsii ja pakettimatkat ovat vaihtoehto, ei Sharmi mikaan huono valinta ole. Meininki oli oikeastaan sama kuin reppumatkaajien Dahabissa, vain isommassa mittakaavassa. Eivat reppumatkaajat mitenkaan parempia tassa suhteessa ole, kuten en minakaan. Vaihtelu kuitenkin virkistaa. Suomalaisessa seurassa oli kiva olla ja tunsin rentoutuvani kun kaikkea ei tarvitse miettia itse.
Nyt olen Kairossa, joka tahan mennessa vaikuttaa hyvalta. Kirjoittelen siita myohemmin. Kuvia ei tule, koska Sharmissa ei ole hirveasti mitaan kuvaamisen arvoista.
(Kuva reilusti myöhemmin,
Keskiviikko on pikkulauantai:D