Tuli tanaan herattya klo 5 aamulla. Lento lahti 8.35, joten hieman turhan aikaisin oltiin liikkeella. Palvelu pelasi ja muutaman tunnin kuluttua olin jo Malpensan lentokentalla. Lahdin heti ekalla mahdollisella bussilla kohti Milanoa ja sielta heti ensimmaisella mahdollisella junalla kohti Venetsiaa. Tutustuin pikaisesti matkani ensimmaiseen ihmiseen kunnolla. 21-vuotias jenkki-turkki-tytto meinasi palloilla Italiassa viikon. Sain myos maistiaisen italialaisesta tempramentista, kun myyja savusi tiskin takana. Kumpikaan ei saanut selvaa toistensa puheista ja jonoa oli takana ”hieman”.
Tapasin junamatkalla korealaisen tyton nimeltaan Hye-Jin, joka oli matkalla samaan suuntaan kuin mina. Juteltiin alkumatkasta, nukuttiin (tai ainakin yritettiin) lopusta. Paatin kuitenkin menna tutkimaan Venetsiaa omin nokkineni.
Nyt siis olen Venetsiassa torkean hintaisen nettiyhteyden aarella… Pakko oli tulla kuitenkin lepuuttamaan jalkoja ja kuluttamaan aikaa. Eksyin tunniksi jonnekin hamaraan kaupunginosaan, jossa ei muita turisteja hirveasti nakynyt ja kadut olivat melkein tyhjia. Loysin kuitenkin lopulta takaisin pitkan palloilun jalkeen. Tanaan jatkan matkaa viela Ljubljanaan, en viitsi karvistella sunnuntaitakin taalla (tai Veronassa).
Paivitys: minulla ei muuten ollut Venetsian karttaa mukanani, joten en loytanyt edes San Marcon -aukiota. Kyltit kohteeseen oli aivan vinksin vonksin, mutta ilmeisesti olin melko lahella. Noh, eipa siina mitaan, nain kuitenkin paljon muuta.